Median murros

Opiskelijoiden esseitä (julkaistu opiskelijoiden suostumuksella)
Opiskelijoiden videot
Tiedotteet
Luentoaikataulu
Luentomateriaalit
Suoritusohjeet
Oheiskirjallisuus
Kurssikuvaus

Opiskelijoiden videot

Ryhmä A: “Media vuonna 2020″ (Juha Auvinen, Alexander Doepel, Kirsi Mäki, Marjaana Fagerholm)
Tekijänoikeussyistä video ei ole verkossa nähtävissä.

Ryhmä B: “Media 2020″ (Julia Friman, Jesse Koskinen)

Ryhmä C: “Media vuonna 2020″ (Heikki Laurila, Jesse Pasanen)

Ryhmä D: “Virtual Dating 3.0″ (Tiina-Mari Haka, Annaleena Kuronen, Lasse Lecklin)

Ryhmä F: “Rikos MediArtissa” (Michael Ovitz, Annukka Salo, Jyri Salpakari)

Ryhmä H: “Absurd Fantasy” (Minna-Kaisa Kuosmanen, Jukka Peltonen, Valtteri Vartiainen)

Ryhmä I: “No Credit” (Teemu Ropponen, Hannamari Vahtikari, Anne Ventelä)

Ryhmä X: “TVshop 2020″ (Arttu Kähönen, Lauri Ahonen, Terhi Rekilä)

Opiskelijoiden esseitä (julkaistu opiskelijoiden suostumuksella)

Näkökulmia netin sosiaaliseen tuotantoon (Juha Auvinen)

Esseen tavoitteena on kuvata uuden median sosiaalisen tuotannon ilmiöitä. Esityksessä tutustutaan myös sosiaalisen median tuottamaan sisältöön ja yhteisölliseen sisällön ja nettipalveluiden muodostukseen. Esseessä käytetään myös aiheeseen liittyvää massakollaboraatio-ilmiötä (mass collaboration) ja kuvataan miten se muokkaa medioiden ja sisältöpalveluiden tuotantoa ja käyttöä.

Media – en tonåring för alltid? (Alexander Doepel)

Det är en ganska delikat situation att få gå en kurs som behandlar någonting som man inte har så mycket förkunskaper om, som är väldigt aktuellt och som lärs ut av proffs som vet vad de talar om. Ändå förstod jag under kursens gång att ”median murros” är någonting som ingen helt förstår sig på och som händer hela tiden, överallt. Därför skall den här texten inte heller försöka förklara vad ”medias utveckling” är, utan mera handla om mina tankar om ämnet presenterade i några rubriker och hur ”medias utveckling” syns i min vardag.

Median murros ja markkinointiviestintä (Julia Friman)

Median murros -kurssilla pohdittiin median murrosta ilmiönä; mistä se on saanut alkunsa ja minkälaisia vaikutuksia sillä on. Kurssilla kehoitettiin myös pohtimaan sitä, voiko yli päänsä puhua median murroksesta. Itse olen sitä mieltä, että elämme murroskautta, jonka juuret löytyvät nopeasta teknologisesta kehityksestä. Erityisesti internet ja mobiililaitteet ovat muuttaneet radikaalisti tapaa, jolla ihmiset kommunikoivat, ovat yhteydessä toisiinsa ja käyttävät tietoa. Lyhyessä ajassa ihmiset ovat oppineet käyttämään uutta teknologiaa ja hyödyntämään sitä niin arjen rutiineissa kuin vapaa‐ajallakin. Nämä muutokset ihmisten käyttäytymisessä heijastuvat
myös kuluttajakäyttäytymiseen.

Alustavia ajatuksia valokuvasta, verkottumisesta ja verkkopohjaisesta viestinnästä (Eveliina Hujanen)

Essee käsittelee valokuvajournalismin, verkkopohjaisen viestinnän sekä verkottumisen suhteita käyttäen esimerkkinä Foto8:aa, joka on kuvajournalismiin erikoistunut cross-mediaalinen toimija. Esseessä kuvaillaan Foto8:n toimintaa eri medioiden välillä ja niiden avulla yleisesti, ja tämän avulla pyrin hahmottelemaan kuvajournalismin median muuttumiseen liittyviä ongelmia ja mahdollisia ratkaisumalleja.

Uusmedia musiikin alan murtajana (Jukka Kajan)

Essee käsittelee uusmedian vaikutuksia ja sen aiheuttamia seuraamuksia musiikin
kuluttamisen, tekemisen ja tuottamisen kannalta. Se mitä syntyy, kun tietokonepohjainen tietojenkäsittely, median sisältö ja formaatti, sekä verkkopohjainen kommunikointi yhdistyvät käsitetään uusmediana. Etenkin tietotekniikan hyödyntäminen tiedonjakamisen ja -välittämisen työkaluna on olennaisena osana uusmedian käsitteellistä sisältöä. Merkittävimmän vaikutuksen musiikin alaan ovat viime aikoina tehneet palvelut, kuten Spotify, Myspace, Facebook ja iTunesin Store.

Pieni ihminen median murroksen keskellä (Minna-Kaisa Kuosmanen)

Vielä 90-luvulla sanomalehti täytti suuren osan postilaatikosta suomalaisessa lähiössä. Varsinkin sunnuntaina. Vanhemmat istuutuivat television ääreen tasan seitsemältä ja uudestaan puoli yhdeksältä kuullakseen, oliko lehdestä luettujen uutisten jälkeen tapahtunut mitään uutta. Lapset leikkivät pahvilaatikoista tehdyillä tietokoneilla ja askartelivat omatekoisia sanomalehtiä. autuaan tietämättöminä tietokoneiden levinneisyydestä tai internetin kiihtyvästä kehityksestä toisaalla. Peruuttamaton muutos oli silti tulossa. Lehdet laihtuivat.

Mitä on uusi media? (Arttu Kähönen)

Essee käsittelee median murrosta ja sitä mitä on uusi media. Essee on osa Aalto‐yliopiston Median Murros ‐kurssia ja tehtävänä on koota ajatuksia median murrokseen liittyvistä teemoista sekä peilata niitä aiheeseen liittyvään lähdekirjallisuuteen. Työ lähtee liikkeelle media‐käsitteen määrittelemisestä, jonka jälkeen pohditaan uuden median piirteitä ja sen ensimmäisiä merkkejä. Sen jälkeen työ keskittyy kuvaamaan uuden median teollisia, teknologisia, kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Tervetuloa virtuaalighettoon! (Johanna Lassy)

Second Life mainostaa itseään 16 miljoonan käyttäjän virtuaaliyhteisönä, mutta arkinen totuus on toinen. Satunnaiselle kävijälle Second Life näyttäytyy tyhjinä halleina ja yritysten toimipisteet ghettoutuvat verkossa, sillä massiiviseksi markkinointiväyläksi tai elämyskeskittymäksi Second Lifesta ei vielä ole. Mikäli virtuaalimaailmoista halutaan saada kaupallinen hyöty irti, vaatii se yrityksiltä vanhanaikaisen kontaktin ihmiseltä ihmiselle sekä henkeäsalpaavat ja saumattomasti toimivat visualisoinnit.

Uuden median ilmiöt suomalaisessa mediassa (Heikki Laurila)

Median konvergenssi, sisällön hajaantuminen useisiin viestimiin, haastaa perinteisen median ja tarjoaa uusia viestintämahdollisuuksia niin yrityksille kuin yksityishenkilöillekin. Monikanavainen julkaiseminen on yksinkertaisimmillaan sisällön helppoa massatuotantoa eri viestimiin, mutta sen mahdollisuuksia käytetään yhä enemmän tarinan kehittämiseen eri kanavissa. Varsinaisen sisällön lisäksi nykyään pyritään kopioimaan myös ilmiöitä. Kaikki nämä ilmiöt ovat havaittavissa myös suomalaisessa mediassa.

Muut puhuvat sinusta – sosiaalinen media yritysten kiinnostuksen kohteena (Kirsi Mäki)

Tänä päivänä yritysten lisäksi myös erilaiset yhteisöt ja julkisen hallinnon sektori etsivät uusia vuorovaikutteisia vaihtoehtoja viestiä sidosryhmillensä, ja tässä esseessäni puhun yleisesti yrityksistä, vaikka toimijana voi olla muukin edellä mainittu taho.

Yrityksen halu ja kyky ymmärtää median muutosta ja sosiaalisen median vuorovaikutteisuutta ja pelisääntöjä tarjoavat sille uuden viestintäpotentiaalin. Esimerkiksi sosiaalinen median kautta voi saada kosketuksen niihin toimijoihin, joita perinteisten viestintäkanavien kautta voi olla vaikea lähestyä. Keskeistä sosiaalisen median hyödyntämisessä on ymmärtää vertaisviestinnän luonne ja merkitys.

MMORPG-maailmojen sisäiset tapahtumat osana uusmediaa (Michael Ovitz)

MMORPG-maailmat, eli massiiviroolimoninpeli-maailmat ovat tulleet peruuttamattomaksi osaksi verkkokulttuuriamme. Miljoonat ihmiset viettävät aikaansa virtuaalimaailmoissa, mutta ilmiöstä tietämättömät luovat maailmoista käsitystään ainoastaan valtavirtauutisoinnin perusteella. Käsittelen esseessäni uusmedian uutiskynnyksen ylittäneitä aiheita, erityisesti transmediaalisuuden sekä osallistumiskulttuurin näkökulmasta. MMORPG-maailmojen merkitys kasvaa jatkuvasti, joten media joutuu tulevaisuudessa uudenlaisen haasteen eteen virtuaalimaailmojen uutisoinnin osalta.

Ajatuksia sosiaalisen median tulevaisuudesta omasta näppäimistöstä ja muiden kirjoittamaa muokaten (Jesse Pasanen)

Miltä sosiaalinen media tulevaisuudessa näyttää ja tuntuu? Naurammeko sille, kuinka paljon töitä jouduimme ennen tekemään: piti täyttää tietoja, kirjoittaa nettiosotteita ja kestää kaikenlaista eri koneiden ja käyttöjärjestelmien välistä nihkeyttä. Voi olla, että sosiaalinen media on tulevaisuudessa helppoa, vaivatonta ja kaikkialla.

Mitä on transmedia-tarinankerronta? (Terhi Rekilä)

Tämän esseen tarkoitus on pohtia mitä transmedia-tarinankerronta on ja mitä eri puolia se pitää sisällään. Käsittelen aluksi transmedia tarinankerronnan teoreettista viitekehystä, jonka jälkeen esittelen siitä reaalimaailman esimerkkejä. Tämän jälkeen käsittelen transmedia-tarinankerrontaan kohdistuvaa kritiikkiä ja käyn läpi lyhyesti näkemyksiäni transmedian suhteesta kaupallisuuteen. Lopuksi ennen yhteenvetoa esittelen ennusteitani transmedia-tarinankerronnan tulevaisuudesta.

“Hyvät pahat amatöörit” (Teemu Ropponen)

”Amatöörien esiintulo” verkossa on yksi kiinnostavimpia mediailmiöitä sitten edellisen amatöörien esiintulon – punk-musiikin! Tässä esseessä esittelen lyhyesti joitain kiinnostavia esimerkkejä ja näkemyksiä siitä, miten mediayhtiöiden maailma on muuttumassa amatöörien osallistuessa heidänkin kanssaan ”yhteistyöhön”. Esimerkkeinä tarkastelen muutamia tapauksia liittyen median uutisointiin, blogeihin sekä amatöörivalokuvaukseen. Tarkastelukulmaa tapauksiin antavat amatöörieetoksen kritikoijien kommentit.

Moninaistuva mediaympäristö: Haasteet perinteisille markkinointi- ja viestintäkanaville (Sanna Salo)

Teknologinen kehitys ja Internetin luomat laaja‐alaiset mahdollisuudet asettavat perinteisenmedian täysin uudenlaisten haasteiden äärelle. Tutut televisiomainokset, sanoma‐ ja aikakauslehdet sekä radio ovat jääneet markkinointikanavina valokeilan ulkopuolelle monipuolistuneen mediaympäristön tuodessa esiin uusia, kenties vielä murrosvaiheessakin olevia ilmaisemisen väyliä. Onkin sanottu, että nyt käynnissä oleva mediamurros on yhtä dramaattinen kuin aakkosten keksiminen 2700 vuotta sitten.

Minän esittäminen ja siihen liittyvä toimijuus verkkotilassa  (Annukka Salo)

Pohdin tässä esseessä minän esittämistä ja osin myös toimijuutta niin kutsutussa sosiaalisessa mediassa. Viime mainitusta käytän pääsääntöisesti määritelmää ‘jaettu sosiaalinen verkkotila’, korostaakseni sekä verkon tilallista olemusta, että sen näyttämöllisyyttä. Esseen aihe valikoitui luentosarjan aihepiirin lisäksi vahvasti oman kiinnostukseni perusteella, ja perustuu lähdeaineiston lisäksi omiin havaintoihini ja johtopäätöksiini. Kiinnostavia kysymyksiä ovat mm. miten ja miksi representoimme itseämme, tulemme ‘ulos’ ja kerromme elämäntarinaamme uudessa tilassa?

Mitä on uusi media? (Jyri Salpakari)

Ennen  uuden  median  tarkastelemista  on  syytä  paneutua  laajempaan  median  käsitteeseen  ja  esittää  kysymys:  ”Mitä  on  tämä  ’vanha’  media,  johon  verrattuna  uusi  media  on  ’uutta’?”

Yritysblogit kriisiviestinnän välineenä – kuinka Web 2.0 muokkaa yritysviestintää

Esseessä tarkastellaan median muutoksen vaikutuksia yritysviestintään. Aihe on hyödyllinen ja ajankohtainen yrityksille, sillä 2000-luvun mediankulutus on muuttunut ja valtaistanut kuluttajia yhä enemmän. Yritykset ovat heräämässä sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien hyväksikäyttöön kun yksisuuntaisesta tiedottamisesta siirrytään yhä enemmän kaksisuuntaiseen keskusteluun työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien välillä. Esseessä keskitytään kriisiviestintään, sillä siinä esiintyvät hyvin ne piirteet, joita kokoajan muuttuva toimintaympäristö yritysviestinnältä nykyään vaatii.

Tiedotteet

11.11.2009 Mika Elon luennon video ja kalvot lisätty luentomateriaaleihin.

28.10.2009 HUOM! Tapio Takalan luento torstaina 29.10.2009 on peruttu.

28.10.2009 Merja Salon luennon video ja kalvot lisätty luentomateriaaleihin.

27.10.2009 Harjoitystyövaiheen toisen luennon video ja kalvot esillä.

20.10.2009 Harjoitystyövaiheen ensimmäisen luennon ja Henri Weijon luennon videot esillä.

16.10.2009 Keskiviikon ja torstain luentokalvot ovat esillä.

14.10.2009 Johanna Moisanderin tilalla torstaina 15.10. luennoi Henri Weijo, luennon teemat pysyvät entisellään

13.10.2009 Mikko Villin luennon videotaltiointi sekä luentomateriaali lisätty luentomateriaaleihin.

8.10. Mika Elon tilalla tänään luennoi Mikko Villi. Mika Elon luento siirtyy pidettäväksi 5.11.

6.10.2009 Harjoitustyövaiheen deadlinet ja muut tärkeä päivämäärät löytyvät nyt kohdasta “Suoritusohjeet”.

5.10.2009 Teemu Leinosen luennon videotaltiointi sekä luentomateriaali esillä kurssisivuilla.

28.9.2009 Kurssi alkaa 1.10. klo 16.00. Kauppakorkeakoulu, Wihuri-sali (C-350), osoite Runeberginkatu 14-16.

Luentoaikataulu

Luennot pidetään torstaisin klo 16.00-18.00, Kauppakorkeakoulun Wihuri-salissa (C-350), osoite Runeberginkatu 14-16.
1.10. professori Teemu Leinonen, TaiK: Uusi media ja digitaalinen kulttuuri
8.10. opetuksen koordinaattori Mikko Villi, Media Factory: Sosiaalinen media ja julkaisemisen muutokset
15.10. tutkija Henri Weijo, HSE: Mediakonvergenssi ja transmedia-tarinankerronta
22.10. professori Merja Salo, TaiK: Kuvien viestit
29.10. professori Tapio Takala, TKK: Vuorovaikutteinen media – animaatio ja virtuaalitodellisuus
5.11. tutkija Mika Elo, TaiK: Media käsitteenä

Harjoitustyövaiheen luennot

Luennot pidetään kahtena keskiviikkona klo 16.00-18.00, Kauppakorkeakoulun Wihuri-salissa (C-350), osoite Runeberginkatu 14-16.
14.10. laboratoriokoordinaattori Markku Nousiainen, Media Factory & kirjailija/käsikirjoittaja Riikka Pelo: Audiovisuaalinen kerronta
21.10. Riikka Pelo ja Markku Nousiainen: Audiovisuaalinen kerronta

Luentomateriaalit

Luento 1.10.

• VIDEO: Mikko Villin alkusanat (17min)
• VIDEO: Teemu Leinosen luento (1h 10 min): Uusi media ja digitaalinen kulttuuri
• Teemu Leinosen luentokalvot (slideshare)
• New Media timeline (pdf) by Andrea Botero
• VIDEO: Douglas Adams – Hyperland (1990) (49min) – Mielenkiintoinen näkökulma uuteen mediaan vuodelta 1991
• VIDEO: Doug Engelbart demoaa NLS (oNLine System) (1h 14min) – Vuonna 1968 Doug Engelbart esitteli useita tänään laajasti käytettyjä uuden median sovelluksia.

Luento 8.10.

• VIDEO: Mikko Villi: Sosiaalinen media ja julkaisemisen muutokset (1h 33 min)
• VIDEO: Kirjan käyttöliittymä: – norjalainen sketsi (3min)
• Mikko Villin luentokalvot (Sosiaalinen media ja julkaisemisen muutokset)

Harjoitustyöluento 14.10.

• VIDEO: Harjoitustyöluento 1 (1h 22min)
• Markku Nousiaisen luentokalvot (pdf)
• Riikka Pelon luentokalvot (pdf)

Luento 15.10.

• VIDEO: Mediakonvergenssi ja transmedia-tarinankerronta (1h 23min)
• Henri Weijon luentokalvot (slideshare)

Harjoitustyöluento 21.10.

• VIDEO: Harjoitustyöluento 2 (40 min)
• Markku Nousiaisen luentokalvot (pdf)
• Riikka Pelon luentokalvot (pdf)
• Riikka Pelon lyhytelokuvan käsikirjoitusesimerkki ja kohtausesimerkkejä

Suoritusohjeet

Yhdeltä luennolta voi olla poissa. Jos opiskelija on poissa useammalta luennolta, joutuu hän seuraamaan luennon videolta ja kirjoittamaan sen keskeisistä teemoista vähintään yhden sivun mittaisen referaatin ja toimittamaan sen Mikko Villille.

Essee

Opiskelijat kirjoittavat 5-7 sivun (yksi sivu ilman välilyöntejä on 2500 merkkiä, kansisivu ei sisälly em. kuuteen sivuun) mittaisen esseen, jossa he kokoavat ajatuksiaan median murroksesta.

Esseen aiheen voi valita vapaasti, tosin sen pitää liittyä kurssin teemoihin. Voitte pohjata esseen esim. jonkun luennon teemaan.

Ehdotuksia esseeaiheiksi:

Mitä on uusi media?

Suomalaisen mediakentän muutokset

Perinteisen median tulevaisuus (televisio, radio, lehdet)

Sosiaalisen median kehitys

Monikanavainen julkaiseminen

Essee kirjoitetaan kurssin oheiskirjallisuutta, muuta lähdekirjallisuutta sekä www-aineistoja apuna käyttäen (lähteet merkitään luetteloksi loppuun). Alkuun tulee laittaa erillinen kansisivu, josta käy ilmi otsikko, tekijän nimi ja henkilötunnus/opiskelijanumero. Väliotsikoita ym. kannattaa käyttää tekstin jaottelussa ja rytmittämisessä. Olisi myös hyvä laittaa tekstin alkuun 4-5 virkkeen abstrakti, jossa tiivistetään esseen sisältö.

Essee arvostellaan asteikolla 1-5. Arvosanaa korottavat erityisesti oivaltavat näkemykset ja hyvin perustellut argumentit. Teksti ei myöskään saa olla silkkaa muun kirjallisuuden referointia, joten omat pohdinnat ovat välttämättömiä. Kirjoittajan tulee pyrkiä tieteelliseen kirjoittamisen tapaan ja perustella väittämänsä.

Siis: kannattaa ammentaa myös omista kokemuksista ja näkemyksistä, jotta työt eivät jää kuivakoiksi kirjareferaateiksi, havainnollisuus ja käytännön esimerkit ovat tärkeitä, silti unohtamatta tieteellistä argumentointia ja lähteiden käyttöä.

Essee palautetaan Mikko Villille sähköpostilla 23.11.2009 mennessä. mikko. villi[at]taik.fi

Esseet julkaistaan kurssisivuilla. Jos joku ei tätä halua, niin ottakaa Mikko Villiin yhteyttä.

Harjoitustyö

Käsikirjoitetaan ja tuotetaan ryhmätyönä toteutettava noin 4-6 minuutin video aiheesta ”Media 2020”. Lajityyppi on vapaa. Ryhmät toimittavat käsikirjoitussuunnitelmasta synopsikset ohjaajille 19.10. mennessä. Palaute ohjaajilta tulee 21.10. Valmiit käsikirjoitukset  26.10. mennessä sähköpostilla ohjaajille. Ohjaajien palaute tulee samalla viikolla ryhmille. Harjoitustöiden tulee olla valmiina 23.11.2009.

Synopsis. Kirjoittakaa noin puolen sivun (A4) mittainen synopsis, josta selviää lyhytelokuvanne perusidea, sisältö, lajityyppi ja kerronnalliset keinot. Käyttäkää hyväksenne kurssin esimerkkejä ja määritelmiä synopsiksesta.

Lähettäkää synopsis – ja mahdollinen kohtausluettelo jos jää aikaa – sähköpostilla 19.10. klo 23.55 mennessä osoitteeseen markku.nousiainen [ät] taik.fi. Jos tulee ongelmia, voi myös soittaa, puh. 050 – 569 2545.

Harjoitustöiden palautus. Leikatun videon raakaversion deadline on torstaina 19.11. (lähetetään Floobsiin kurssilaisten katsottaviksi, poistetaan myöhemmin). Lopullisen version deadline on 23.11. Lopulliset versiot jätetään Floobsiin ja ne avataan myös ulkopuolisille näkyviksi.

Kurssin oheislukemisto

Jay David Bolter & Richard Grusin: Remediation
- Median konvergenssi ja remediaatio –tentin kirja, mutta voi hyödyntää myös esseessä

Henry Jenkins: Convergence Culture

- Median konvergenssi ja remediaatio –tentin kirja, mutta voi hyödyntää myös esseessä

Lev Manovich: The Language of New Media, löytyy osittain myös Google Booksista

Pekka Aula, Janne Matikainen & Mikko Villi: Verkkoviestintäkirja

Esa Väliverronen (toim.): Journalismi murroksessa

Manuel Castells et al.: Mobile Communication and Society

Gerard Goggin: Cell Phone Culture. Mobile Technology in Everyday Life

Nicholas Negroponte: Being Digital (suom. Digitaalinen todellisuus)

David Thorburn and Henry Jenkins (toim.): Rethinking Media Change The Aesthetics of Transition, löytyy osittain myös Google Booksista

Tremayne, Mark (ed.): Blogging, Citizenship and the Future of Media, löytyy osittain myös Google Booksista

Andrew Keen: The Cult of the Amateur

Mark Poster: The Second Media Age

Merja Salon luennon kirjallisuus:

Herkman, Juha 2007: Kriittinen mediakasvatus

Salo, Merja 2000: Imageware – kuvajournalismi mediafuusiossa

Forceville, Charles 1996: Pictorial Metaphor in Advertising

Williamson, Judith 1978: Decoding Advertisements

Paul Messaris 1997: Visual Persuasion. The Role of Images in Advertising

Mika elon luennon kirjallisuus:

Crary, Jonathan (1993): The Techniques of the Observer – Vision and Modernity in the Nineteenth Century. Cambridge Massachusetts ja Lontoo: MIT Press. 4. painos.

Kittler, Friedrich (1987): ”Gramophone, Typewriter, Film”. October 41 (Summer 1987).

Münker, Stefan & Roesler, Alexander (toim.) (2008): Was ist ein Medium? Frankfurt am Main: Suhrkamp.

Sconce, Jeffrey (2000): Haunted Media – Electronic Presence from Telegraphy to Television. Duke University Press, Lontoo ja Durham.

Verkosta löytyvät:

Dan Gilmor: We the Media (http://wethemedia.oreilly.com/)

Katri Lietsala & Esa Sirkkunen: Social Media (http://tampub.uta.fi/tup/978-951-44-7320-3.pdf)

The New Socialism: Global Collectivist Society Is Coming Online (http://www.wired.com/culture/culturereviews/magazine/17-06/nep_newsocialism)

Yochai Benkler: The Wealth of Networks – How Social Production Transforms Markets and Freedom.

Harjoitustyövaiheeseen liittyvää kirjallisuutta:

Aaltonen, Jouko 2002. Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoittajan opas. SKS.

Aaltonen, Jouko 1993. Käsikirjoittajan työkalupakki – Miten teen video-ohjelman käsikirjoituksen. Painatuskeskus.

Aristoteles: Runousoppi, suom. Paavo Hohti, 1997, Aristoteles IX: Retoriikka, Runousoppi, Helsinki: Gaudeamus.

Bacon, Henry (2000): Audiovisuaalisen kerronnan teoria, Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Field, Syd: Screenplay 1984. The Foundations of Screenwriting. Dell Publishing.

Hiltunen, Ari: Aristoteles Hollywoodissa: Menestystarinan anatomia. Hanki ja jää. Helsinki: Gaudeamus, 1999.

Hirvonen, Elina (toim.): Käsikirjoittaminen. Toimittanut Elina Hirvonen. Helsinki: Art House, 2003.

McKee, Robert 1997. Substance, Structure, Style, and the Principles of Screenwriting. Methuen.

Mamet, David: Elokuvan ohjaamisesta ja Kolme tapaa käyttää veistä. (On directing film, 1991; Three uses of the knife: On the nature and purpose of drama, 1998.) Suomentanut Vuokko Kellomäki. Helsinki: Terra Cognita, 2001.

Vacklin, Anders & Rosenvall, Janne & Nikkinen, Are: Elokuvan runousoppia: Käsikirjoittamisen syventävät tiedot. Helsinki: Like, 2007.

Verkkolähteitä:

Elokuvantaju: Jouko Aaltonen: “Käsikirjoittaminen on helppoa”

Elokuvantaju: John Webster: “Dokumenttielokuvan käsikirjoittamisesta”

Elokuvantaju: “Käsikirjoitus”

Kurssikuvaus

Median murros, 1+2 op (20078)
Järjestäjä: Media Factory, Aalto-yliopisto

Vastuuyksikkö: Visuaalisen kulttuurin osasto, TaiK

Aika: 1.10.2009 – 23.11.2009

Vastuuopettaja: Mikko Villi, mikko.villi[at]taik.fi

Kohderyhmä: Aalto-yliopiston kandidaattitason opiskelijat, kurssille otetaan korkeintaan 100 opiskelijaa

Aalto-yliopiston media-alan opetusta ja tutkimusta integroiva Media Factory tarjoaa median ajankohtaisia muutoksia käsittelevän opintojakson “Median murros”.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee median käsitteeseen liittyviä merkityksiä ja jäsennyksiä, erityisesti Aalto-yliopiston tutkimuksen ja opetuksen kontekstissa. Lisäksi opiskelija oppii analysoimaan muuttuvaa mediaa sekä tunnistamaan vallitsevia kehityskulkuja. Opintojaksolla tärkeässä osassa ovat harjoitustyöt, joissa vertaisoppimisen avulla pyritään hahmottamaan tärkeitä mediaan liittyviä kysymyksiä sekä tuottamaan lyhyt audiovisuaalinen esitys verkkoon. Opintojaksolla toteutetaan Media Factoryn hands-on-minds-on lähestymistapaa oppimiseen, jossa perinteinen luento-opetus yhdistetään konkreettiseen tekemiseen.

TKK:n opiskelijat voivat sijoittaa kurssin vapaavalintaisiin opintoihin.

HSE:n opiskelijoista markkinoinnin kanditason koulutusohjelmassa,  kielten ja viestinnän laitoksen IBC-sivuopintokokonaisuudessa tai talouselämän viestinnän sivuopintokokonaisuudessa opiskelevat voivat hyväksilukea kurssin opintoihinsa.

TaiKissa kurssi on osa vapaavalintaisia opintoja. Valokuvataiteen ja graafisen suunnittelun kandidaattiopiskelijat voivat korvata kurssilla Johdatus visuaaliseen kulttuuriin -opintojakson

Kurssin osallistujat voivat myös suorittaa kirjatentin Median konvergenssi ja remediaatio, 3 op (20079)

Toteutus ja työtavat

Opintojakson voi suorittaa osallistumalla luennoille ja kirjoittamalla niiden pohjalta yksilötyönä esseen (1 op). Lisäksi opiskelija voi osallistua harjoitustyöryhmiin (2 op). Harjoitustyövaiheeseen osallistumisen edellytyksenä on luento-osuuden samanaikainen suorittaminen.

Harjoitustyövaihetta varten opiskelijat jaetaan 3-4 hengen ryhmiin, jotka ohjatusti työstävät harjoitustyön. Työ toteutetaan 4-6 minuutin videoesityksenä. Harjoitustyöt laitetaan julkisesti esille verkkoon. Pohjustuksena videotyöskentelylle järjestetään kaksi luentoa audiovisuaalisesta kerronnasta.

Työmäärä toteutustavoittain:

Luento-osuus (1 op): luennot 12 h ja essee 15 h.

Harjoitustyövaihe (2 op): luennot 4 h, ryhmien kokoontumiset 15 h, harjoitustöiden koostaminen 35 h.

Oppimateriaali ja kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alkaessa.

Arviointi

Luento-osuus (1 op) arvostellaan esseen perusteella. Harjoitustyövaihe (2 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä. Opintojakson kokonaisarvosana 0-5 määräytyy luento-osuuden perusteella.

Tietoa

Lisätietoja antaa Media Factoryn opetuksen koordinaattori Mikko Villi, mikko.villi[at]taik.fi

Median konvergenssi ja remediaatio, 3 op (20079)

Järjestäjä: Media Factory, Aalto-yliopisto
Vastuuyksikkö: Visuaalisen kulttuurin osasto, TaiK
Aika: Tentti 28.10.2009 klo 16-18. Uusinnat 8.1.2010 ja 5.3.2010
Vastuuopettaja: Mikko Villi
Kohderyhmä: Aalto-yliopiston kandidaattitason opiskelijat

Kurssi suoritetaan kirjatenttinä. Tavoitteena on syventää opiskelijoiden ymmärrystä median luonteesta ja esitellä mediakentässä tapahtuvia muutoksia, erityisesti uuden median saralla. Kurssin käytyään oppilas pystyy erittelemään uuden ja vanhan median eroja ja yhtäläisyyksiä, sekä määritelmällisesti että käytännössä. Kurssi muodostaa kokonaisuuden yhdessä kurssin Median murros (3 op) 20078 kanssa.

Tenttipaikka: Kauppakorkeakoulu, C-350 (Wihuri-sali). HSE päärakennus Runeberginkatu 14-16, Helsinki.

Kirjallisuus

Jenkins, Henry (2006) Convergence Culture. Where Old and New Media Collide. New York: New York University Press. (tentitään koko kirja)
Bolter, Jay David & Grusin, Richard (2000) Remediation. Understanding New Media. Cambridge, MA: The MIT Press. (tentitään sivut 1-84)

Tentti 28.10.2009 klo 16-18. Uusinta 5.3.2010 (klo 10.00-12.00, HSE:n päärakennuksen sali A201).

TaiKin opiskelijat: Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa
TKK:n ja HSE:n opiskelijat: Ilmoittautuminen tapahtuu lomakkeella.

Lisätietoja antaa Media Factoryn opetuksen koordinaattori Mikko Villi, mikko.villi[at]taik.fi